19 helmikuuta, 2021

Tuija Lehtinen: Morsiuskamari

 



Vanha Nalle kirpparilta 21.10.2014, 3 e kovakantinen Otava Keuruu 2013.

Takakansiteksti:

"Mitä tarkemmin olin päässyt perille ihmistenvälisistä suhteista sitä vakuuttuneempi olin, että kadunasukkaat olivat kuin pelikorttien hullunkurisista perheistä. Minulla ei ollut aikomustakaan solahtaa joukkoon."
Palattuaan opiskelun jälkeen kotikaupunkiinsa Neela Naakka työskentelee vuokratuolikampaajana samalla, kun etsii elämälleen suuntaa. Värikäs arki Nappikaupan kadulla pikkukaupungin vanhassa korttelissa imaisee hänet pyörteisiinsä. Päänvaivaa aiheuttaa varsinkin opiskelukaverin äiti, joka tekee kadun asukkaisiin liittyvää sukututkimusta. Kun nainen jää eräänä iltana auton alle, Neela alkaa miettiä, oliko kyseessä sittenkään onnettomuus.
Juorupeilin takaa kadun väki seuraa Neelan tekemisiä tarkasti,sillä Neelan suutarintalon yläkerrassa sijaitsevaan kotiin liittyy uskomus: Jokainen asunnossa 2000-luvulla asunut nuori nainen on löytänyt kadun väestä se oikean. Vilkkusilmäisiä miehiä ei kadulta puutukaan, mutta onko yhdestäkään valloittamaan Neelan sydäntä?

Omat tunnelmat kirjasta:

14.2.2019:  Eilen illalla otin tän lukuun. Ajattelin, että tämän avulla saisin avattua lukulukkoa.

21.1.2021: Olen alkanut uudelleen jatkolukea tätä kirjaa. Jos joskus saisin luettua loppuun asti. 

14.2.2021:  Kirjan nimi viittaisi johonkin ihanaan luettavaan. Tällä kirjan päähenkilöllä oli useampikin miesehokas. Tämä kirja ei kyllä lukeudu lempparikirjoihini. Ja saa hyvän mahdollisuuden tullen jatkaa matkaansa.